“Kori täynnä vaihtoehtoja, poimi oikea kokeilemalla”

Business Intelligence (BI) ja analytiikan työväline valinnoissa nousee esiin monia toistuvia kysymyksiä, joista tässä muutamia avainsanoja:

  • erot tuotteiden ja teknologioiden välillä
  • hinnoittelumallit
  • käytettävyys
  • onnistuuko tilannekuvan luominen
  • entä tarkemmat tiedot esitystavat ja linkitykset tietojen välillä
  • mitä tietoja ja taitoja tarvitaan
  • eri lähteiden tietojen yhdistelyt
  • visualisointi ja esitystapa mahdollisuudet
  • soveltuuko koko organisaatiolle.
  • onnistuuko edistyksellisen analytiikan integraatiot

Kysymykset ym. aihealueilla ovat todella oikeutettuja kun ajattelee vallitsevaa kehitystä ja muutosta BI ja analytiikan saralla. Työväline valintaan ja pohdintoihin vaikuttaa selkeästi myös sen hetkinen BI hyödyntämisen maturiteetti.

“Mitkä ovat BI strategiamme oleelliset vaatimukset työväline valinnalle?”

BI työvälineiden tulee sopeutua valittuun BI strategiaan. Kaikkien markkinoilla olevien BI työvälineiden osalta tässä sopeutumisessa tehdään varmasti kompromisseja.

Lähtökohta on miettiä ne oleelliset strategiaa ja lisäarvoa tukevat vaatimukset. Mieti sitten mikä on se monipuolinen ja jatkossakin tarpeisiin skaalautuva työväline. Miten..?

Jotta pääset työväline valintaprosessissa alkuun suosittelen testikäyttö menettelyä. Kun testaat raportointi sovellusta omalla datalla havainnollistat parhaiten tuotteen kyvykkyyden.

Alla hieman pohdiskelua omin sanoin testikäyttö ajatusmaailmasta.

Seeing Is Believing (SiB) tai Proof of Concept (PoC)

SiB tai PoC testikäyttö lähtee pohdinnoista, että sille asetetaan selkeä rajattu laajuus aloituspalaverissa. Eli pitää ymmärtää mitä testikäytöllä haetaan. Älä kurota kaikkea taivaalta vaan rajaa selkeä havainnollinen otos. Useasti aloituspalaverin jälkeen asennetaan testikäyttöpalvelin sovelluksen julkaisua varten.

On syntynyt ensimmäiset konkreettiset tuotokset. Mahtavaa…

* informaatiot ja toiminnallisuudet vaatimuslista (Scope)

* Tekninen asennettu toiminta ympäristö. (Qliksense palvelimet, toiminta valmiina)

Toteutusjakson on hyvä olla tiivis vuorovaikutteinen kehitysjakso. Siinä ovat osallisina tiedon omistajina busineksen edustajat ja teknisten vaatimusten osalta tietohallinnon edustajia. Toteutusjakso vaihtelee ajallisesti n. 2-5 päivän välillä.   

Kehitystyön valmistuttua pidetään testikäytön aloituspalaveri. Tässä palaverissa esitellään kehitystyön tulos ja selkeytetään testikäytön tavoitteet ja vastuut.  

Vaihe tuottaa raportointisovelluksen testattavaksi. Samalla Qliksense käyttö ja mahdollisuudet alkavat avartua testikäyttö työryhmälle.

Testikäyttöjakson aikana testaajat peilaavat tehtyä sovellusta alussa annettuihin vaatimuksiin ja mm. käytettävyyteen. Testijakso kestää ajallisesti n. 2-3 viikkoa.  

Testijakso päättyy päätöspalaveriin missä keskustellaan kokemuksia ja annetaan mahdollisesti palautetta.

“Aseta tavoite niin, että tuotos on jotain mikä mahdollista ottaa käyttöön testikäytön  jälkeen”

Hyvä testikäyttö

  • kertoo työvälineen perustoiminnallisuudet
  • kertoo myös mahdollisuudet
  • vastaa esitettyihin vaatimuksiin
  • tuottaa hyvän käyttökokemuksen ja siistin visuaalisen ulkoasun

Edut ja hyödyt:

  • Tuote evaluoinnin pienet kustannukset
  • nopeasti tuotoksia
  • tutustu Qlik teknologiaan omalla datalla
  • koe mahdollisuudet
  • näe esitystapa ja toiminnallisuus mahdollisuudet

“Miten jatkaa tästä eteenpäin…ketterästi edelleen!”

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.